sunnuntai 27. maaliskuuta 2011

perjantai 25. maaliskuuta 2011

Uskonvapautta?

Viime päivinä on kovasti keskusteltu Nuotan "Älä alistu" -kampanjasta. Yleinen keskustelu ei ole halunnut ymmärtää eikä ottaa selvää siitä, mistä kampanjassa on oikeasti kyse, ja keskustelu on siirtynyt tasa-arvokeskusteluksi. Voimme todeta, että ihminen ei ole oikeasti kiinnostunut siitä, mikä on Jumalan tahto, vaan keskitytään ihmisen omiin tunteisiin, himoihin ja haluihin. Kun jokin muistuttaa meille siitä, että tekemämme asiat olisivat väärin, suutumme. Tällöin ei kuitenkaan haluta selvittää, miksi asiat ovat väärin, vaan mieluummin haluamme peittää ja tukahduttaa ne.

Kun tämä "kristitty" yhteiskunta sallii ja jopa kannustaa Jumalan pilkkaamiseen, niin miksei Raamatun Sanan puolustajat saa olla äänessä?


Kehotan lukemaan asian tiimoilta hyvän blogikirjoituksen Samuli Siikavirralta:


http://www.kotimaa24.fi/blogit/article/?bid=313&id=15376



"Herra siis voi pelastaa koetuksesta ne, jotka häntä pelkäävät, mutta jumalattomien hän antaa rangaistuksen alaisina odottaa tuomion päivää - varsinkin niiden, jotka seuraavat saastaisia ruumiin haluja ja halveksivat Herraa ja hänen valtaansa. Nuo itseään täynnä olevat röyhkimykset eivät kaihda herjaamasta henkivaltojakaan, vaikka edes enkelit, joilla on enemmän voimaa ja valtaa, eivät Herran edessän niitä herjaa ja tuomitse. Nuo ihmiset herjaavat sellaista, mitä eivät tunne. Siinä he ovat kuin järjettömät eläimet, jotka luonto on tarkoittanut pyydystettäviksi ja tapettaviksi, ja eläinten lailla he myös tuhoutuvat," 2. Piet. 2:9-13.


"Kun siis te, rakkaat ystävät, olette ennalta selvillä tästä kaikesta, niin olkaa varuillanne. Älkää antako jumalattomien johtaa itseänne harhaan, niin että putoatte omalta varmalta pohjaltanne. Kasvakaa meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen armossa ja tuntemisessa. Hänelle kunnia nyt ja iankaikkisuuden päivään asti. Aamen." 2. Piet. 3:17-18.